Suunnitelmallisuutta työhyvinvointiin ja henkilöstöliikuntaan

27.9.2017

Suunnitelmallisuutta työhyvinvointiin ja henkilöstöliikuntaan

Digitaalinen työhyvinvointipalvelu, Työhyvinvointi, Liikunta, Työelämä, Hyvinvointi

Asiaa henkilöstöliikuntabarometrista. 

Vierailevana blogistina Vierumäen työhyvinvoinnin aiasntuntija Oili Kettunen. Teksti on julkaistu Oilin "Miten töissä menee?" -blogissa 27.9.2017.

Suomen Olympiakomitea julkaisi tänään uusimman kesäkuussa 2017 toteutetun henkilöstöliikuntabarometrin tulokset. Tutkimuksen mukaan henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Summa on henkilöä kohden noin 266 euroa vuodessa. Yllättävä ja mielestäni huolestuttava tieto on kuitenkin se, että panostusten vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta ei välttämättä seurata mitenkään. Tästä asiasta keskustelin eilen juuri Mercurin kouluttaja Petteri Immosen kanssa, kun teimme Työhyvinvointia koskevan videohaastattelun. Kyseinen video julkaistaan lähipäivinä blogissani.

Työhyvinvointitoimintaa, johon osana henkilöstöliikuntakin kuuluu ei vielä riittävässä määrin tehdä ja toteuteta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi jäävät usein tekemättä. Tyypillistä on, että toteutetaan monenlaista irrallista toimintaa, esimerkiksi jaetaan liikuntaseteleitä halukkaille tai järjestetään joku yksittäinen tyhy-tapahtuma.  Irrallisten toimintojen vaikuttavuutta henkilöstön hyvinvointiin on vaikea arvioida.

On hyvä myös kysyä ovatko toimenpiteet kohdennettu oikein. Kaikille työntekijöille ei sovi sama ratkaisu, vaan tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä kunkin yrityksen työkykyriskien perusteella. Liikuntaseteli sopii esimerkiksi hyvin jo valmiiksi liikunnallisille henkilöille, mutta harva liikkumaton henkilö lähtee pelkän liikuntasetelin avulla liikkeelle. Tarvitaan myös muita tukitoimia ja henkilökohtaisempaa valmennusta.

On tärkeä laatia työhyvinvointisuunnitelma ja sen osana voi olla erillinen tai siihen sisältyvä henkilöstöliikuntasuunnitelma ja muut liikunnalliset ja terveyttä- ja työkykyä tukevat toimenpiteet. Raportin mukaan vain joka kymmenennessä työyhteisössä oli laadittu henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelma, johon sisältyy mitattavat tavoitteet.

Työkykyriskien kartoitus, mahdollisten riskien arviointi ennaltaehkäisy ovat hyvää työkykyjohtamista. Hyvinvointivaikuttaminen ja hyvinvointituottavuus ovat kaikkien etu.

Vierumäellä on joulukuun alussa alkamassa Hyvinvointia johtamisella- johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), jossa yllämainittuja asioita juuri käsitellään.

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää: oili.kettunen@vierumaki.fi.

Henkilöstöliikuntabarometrin tarkemmat tulokset löytyvät Helsingin Sanomien artikkelista.

Liikunnallista syksyn jakoa!

Oili

« Takaisin

Kommentit 0 kpl